May day, may day!!

Heräsin tänään tavalliseen aikaan, kahdeksaksi, ja menin keittiöön nielemään viimeiset antibioottinappulat. Kohta sinne tuli myös pari lasta ja niiden vanhempia, ja Milka sanoi että kylläpä olen aikaisessa. Luulin sen olevan jonkinlaista sarkasmia, koska kello oli jo vartin yli. Kellään ei tuntunut kuitenkaan olevan kiirettä mihinkään, vaikka tiesin että Milka oli lähdössä täällä yöpyneiden työkaveriensa Solinen ja Clarissan (jotka olivat myös synttäreillä) kanssa johonkin yhtiökokoukseen kauemmas.. No, söin siinä rauhassa aamupalaani kun Milka sitten kysäisi, että kai tiedän että mulla on tänään vapaapäivä.. Tiesin kyllä että on vappu, mutta ajattelin tietysti että se on työpäivä, koska se oli perjantai eikä ollut ollut puhetta muusta. Mutta, pyhäpäivät siis ovat minullekin pyhiä, ja jos silloin tarvitaan työpanostani niin saan siitä erillisen maksun. Lähdin siis kiireesti takaisin petiin, ennen  kuin uni ehti karista kokonaan silmistäni, ja nousin vasta puoli kahdeltatoista uudestaan.

Tänään olen nukkumisen lisäksi syönyt, kutonut sukkaa, katsonut telkkaria (tietokoneelta), lukenut pääsykokeisiin riippumatossa, syönyt, kutonut sukkaa, katsonut jääkiekkoa (tietokoneelta) ja purkanut sukan. Päivemmällä hetkisen aikaa myös tein ikkunaostoksia, toisin sanoen etsin hyvännäköisiä kenkiä ja mekkoja ja aurinkolaseja ja lakanoita eri nettikaupoista. Kunhan pääsen Suomeen niin otan erään henkilökohtaisen makutuomarini (jonka nimen objektimuoto muistuttaa pehmeän joukkoistuntavälineen monikon partitiivia) mukaan ja lähdemme yhdessä kiertelemään mahdollisen tulevan opiskelupaikkakuntani liikkeitä. Henkkamaukalla olisi täydellinen juhannusmekko, vaikka en juhannusta pääse edes Suomessa viettämään. Mutta eikö oo ihan mun värinen? En raaski tilata, tänne ainakaan, jos se aiheuttaisi jotain sotkuja, joten pitää odotella että löydän samanlaisen itselleni liikkeestä.

Tajusin myös männäviikolla, että tarvitsisin oikeastaan myös uudet kengät. Tällä hetkellä kenkävarastoni koostuu neljästä parista; Malagasta ostetut syys/kevätkengät, joihin mahtuu villasukka jalkaan, ne ovat semmoiset pehmeät ruttuvartiset kangassaappaat tai miksikä niitä kuvailisi. Sitten on Pariisista pari vuotta sitten ostetut, puoli numeroa liian pienet sinapinkeltaiset tennarit, jotka ovat jo aika nuhjuiset ja kuluneet, edelleen liian pienet, ja huonot jalassa. Mutta silti niin nätit että maalasin ne, kun koulussa harjoiteltiin akvarelleja! (Ja sain luonnoksistani melko hyvän arvosanankin, 4/5.) Ylioppilaskenkäni, ruskeat ballerinat, ovat todella hyvät jalassa, tai olivat ainakin vuosi sitten vielä. Käytin niitä kesällä kai niin paljon, että pohja on kulunut hyvin ohueksi, ja tunnen jokaisen kiven ja roskan jalan alla. Kesäisin myös auringon lämmittämä kuuma asfaltti polttaa pohjan läpi. Viimeiset kenkäni ovat levänneet kaapissa koko ajan, paitsi silloin kun ulkoilutin niitä postilaatikolle ja takaisin. Onlysta ostetut mustat Pikku Myy-malliset nauhakorkokengät, jotka on täällä mukana vähän niin kuin juhlatilanteita varten. Ne ovat ensimmäiset korkkarit, jotka ovat tuntuneet hyvältä jalassa, ja joilla olen pystynyt kävelemään (ja tanssimaan) koko illan voivottelematta. Mutta eivät ne tosiaan ihan arkikäyttöön kelpaa.

Joten tällä hetkellä olen vailla siistejä kenkiä, joilla olisi hyvä kävellä! En halua mitään tarralenkkareita, enkä ehkä enää tennareitakaan, ja vastikään puhjenneen sokeritautini takia minulla pitäisi olla hyvät kengät muutenkin. Joten tämä ei ole mitään pinnallista höpöhöpöä. Ehkä sitten pikkuisella kesälomallani menen johonkin kivaan kenkätaloon ja kyselen asiantuntevalta myyjältä keväisiä uutuuksia.

Minulla on edessäni vielä kaksi kokonaista vapaapäivää, vaikka tänään on ollut ihan lauantai-olo! En viitsikään ehkä lähteä sinne Toulouseen, kun koskaan ei tiedä sataako vai paistaako päivän mittaan. Ja aion myös lukea ensin pääsykokeisiin nyt kun on vielä aikaa. Tänään mielessäni kävi myös sellainen ajatus, että ostan riippukeinun itselleni vain, jos pääsen johonkin kouluun sisälle, koska tapanani on ollut lukea riippukeinussa. Se olisi sitten tavallaan palkinto ja muistutus onnistumisesta. Riippukeinu on kyllä tosi ergonominen lukupaikka, varsinkin jos ottaa vielä tyynyn pään alle! Joten ehkä minun on hankittava sellainen, vaikken pääsisikään tällä kertaa mihinkään kouluun. Kotiväelle tiedoksi, että vaikka viime kesänä sainkin riippumaton, niitä on erilaisia ja kankainen ilman niitä tukipalikoita on paljon mukavampi, eikä siitä muksahda niin helposti alas.. 

Nyt taidan kuitenkin sammuttaa koneen taas yön ajaksi. Bonne nuit à tout le monde!